Epäonnistuminen

Pelkästään jo sanana todella epämukava. Miten onkin niin vaikeaa toisinaan myöntää mokanneensa? Miksi maailma on rakentunut siihen suuntaan, ettei epäonnistumisille ole tilaa? Kukaan ei aina voi onnistua kaikessa, silti se sattuu aina omalle kohdalle osuessaan. Toisinaan tekisin mitä vain ollakseni täydellinen työntekijä tai täydellinen naisystävä, siinä touhussa vaan tuppaa hukkaaman oman itsensä.

Ja mikä pettymys odottaakaan kulman takana kun kaikkesi antaneena et olekkaan tarpeeksi. Ajatukset siirtyvät kysymykseen: Olisinko ollutkin omana epätäydellisenä itsenäni tarpeeksi. tai jopa jotain niin paljon enemmän? Vikoineni päivineni!

Haasteita kaipaavalle: tee joka päivä ainakin yksi moka!

Jos tarvitset lisää haastetta, naura itsellesi mokan jälkeen ja anna anteeksi. Ei elämä kuitenkaan ole niin kauhean vakavaa, vaikka toiset sen sellaiselta saavatkin näyttämään.

MK